Henri Guisan (21. lokakuuta 1874 Mézières – 7. huhtikuuta 1960 Pully)[1] oli sveitsiläinen sotilas, joka toimi Sveitsin armeijan kenraalina ja ylipäällikkönä toisen maailmansodan aikana. Sveitsi oli koko sodan ajan puolueeton, mutta valmistautui torjumaan mahdollisen Saksan ja sen liittolaisten hyökkäyksen.
Guisan opiskeli useissa yliopistoissa Sveitsissä ja ulkomailla, ja suoritti tutkinnon maataloustieteessä, mutta ryhtyi lopulta sotilasuralle. Hänet ylennettiin vuonna 1921 everstiksi Sveitsin armeijassa ja nimitettiin 1926 1. divisioonan, 1932 toisen armeijakunnan ja 1933 ensimmäisen armeijakunnan komentajaksi. Guisan valittiin kenraaliksi ja nimitettiin ylipäälliköksi elokuussa 1939, aivan maailmansodan puhkeamisen alla. Hän kohosi lähes kansallissankariksi pidettyään 25. heinäkuuta 1940 upseereilleen kannustuspuheen symbolisesti merkittävällä Rütlin ylängöllä, jossa Sveitsin vanha valaliitto legendan mukaan perustettiin vuonna 1291. Sveitsin jäätyä akselivaltiojen ympäröimäksi Guisan laati niiden hyökkäyksen varalta puolustussuunnitelman, jossa vihollisen hyökätessä raja-alueet olisi hylätty ja armeija olisi vetäytynyt Alppien muodostamalle luonnolliselle puolustuslinjalle turvatakseen maan sisäosat. Sveitsiin ei kuitenkaan hyökätty sodan aikana. Guisan vetäytyi palveluksesta vuonna 1945.[2]